Tilinteko 2017

Vuosi sitten päätin lähteä sitoutumattomana Vasemmistoliiton listalle kunnallisvaaliehdokkaaksi. Kysytty on monta kertaa aiemminkin, mutta epäpoliittisena henkilönä olen aina kieltäytynyt kunniasta. Hetkellinen mielenhäiriö aiheutti sen, että päätin kokeilla kerran tätäkin puolta. Miltä tuntuu olla puolella, jonne kehuja ei tule, mutta haukkuja sataa senkin edestä. Mutta edes kerran elämässä täytyy olla vittuilun kohteena, ei vittuilijana.
      Huhtikuussa 2017 koin yllätyksen, kun 155 kuntalaista oli äänestänyt minua valtuustoon. Ehkä syynä oli se, että olen ollut paljon julkisuudessa, mutta haluan antaa sillekin mahdollisuudelle sijaa, että tein lujasti vaalityötä sekä jaloilla, että muilla hyödyksi kokemillani raajoilla että menetelmillä. Ja tottahan toki ammattiosaston ja ay-liikkeen antamalla vaalirahoituksellakin oli oma osansa. Asenteeni on se, että jos johonkin lähden, teen sen tosissani ja niin tein nytkin. Jos asenteeni ei olisi kohdallaan, en edes lähtisi ehdokkaaksi.
      Aatteellisena, mutta poliittisesti kokemattomana alkoi vimmattu opiskelu sekä kaikenlainen tiedon hankinta. Olin myös kovasti aloitteellinen, koska jo keväällä sain tehtyä ensimmäiset kaksi valtuustoaloitetta, joista toinen koski hoitajamitoituksen nostamista 0,5:stä 0,65:een. Se olisi tarkoittanut 32 uuden henkilön palkkaamista vanhusten hoitotyöhön. Siksi aloite olikin talousarvialoite. Toinen aloite koski vanhusten virikkeellistämistä. Molemmat aloitteet allekirjoitti lisäkseni 22 - 23 valtuutettua ja olin niiden vuoksi hyvin toiveikas.
     Syksyllä tulikin sitten lunta tupaan. Hoitajamitoitusaloite äänestettiin valtuustossa nurin äänin 32 - 9. Eli aloitteen allekirjoittaneista yli tusina äänesti itseään vastaan. Tätäkö tämä politiikka on? Olisin odottanut, että edes oma porukka olisi ollut oman aloitteen takana. Vielä kamalampaa oli, että ryhmän aloite terveyskeskusmaksujen poistosta äänestettiin sekin nurin. Eikä edes sitä kannattanut koko oma ryhmä, vaan sekin hävittiin äänin 30 - 12. Karilla näyttää olevan vielä paljon opittavaa politiikan logiikasta ja siitä mistä pidetään kiinni. Ja jos se tällaista on, en ole ihan varma, haluanko edes oppia sitä. Virikkeellistämisaloitteelle käy luultavasti ihan samalla tavalla, valitettavasti.
      Sotehimmelihommelista sen verran, että nyt on sopimus allekirjoitettu ja Mehiläisestä odotetaan pelastajaa Meri - Lapin terveydenhuollolle. Loppujen lopuksi tämä sotku taitaa ratketa lopullisesti vasta oikeudessa, koska päätösten laillisuuksista on tehty monta valitusta ja saa nähdä, mikä on lopputulos. Ihmisten julmettu kiire saada tämä asia päätettyä ihmetyttää minua kovasti, koska en ymmärrä, mitä huonoa siinä olisi ollut, että olisi kiristetty näitä yksityistämisen ehtoja. Kapitalistille se ei tietenkään olisi ollut hyväksi, mutta kuntalaisille luultavasti olisi. Olisi edes jotenkin pystytty luomaan Mehiläisellekin jotain kannustinta olla hyväksi tälle alueelle.
      Jos johonkin olen ollut pettynyt, niin keskustan ulostuloihin tässä soteasiassa. Lapin Kansassa ollut kirjoitus oli järkyttävää irtopisteiden kaksinaismoralistista keräilyä. Samoin Ritva Sontagin ja keskustan ryhmäpuheenvuoro talousarviokokouksessa. Puheenvuorossa leimattiin sopimusta vastustaneet valtuutetut kuntalaisten vihollisiksi. Sitten vielä päälle huudellaan yhteistyötä. Olen yhteistyön vankkumaton kannattaja, mutta edellytyksiä siihen ei todellakaan paranna tuollaiset typerät ulostulot. Jokaisesta puolueesta löytyy eri asioiden vastustajia sekä puolustajia, eikä heitä voida kuntalaisten vihollisiksi nimittää. Se pitäisi keskustankin muistaa. Esimerkki: Onko keskusta vanhusten vihollinen, kun vastusti hoitajamitoituksen nostoa? Epäilen, ettei ole, mutta joku voisi sen vielä vahvistaa.
      Pettymyksistä huolimatta ensimmäinen puolivuotisjakso on ollut mielenkiintoinen  sekä jumalattoman työläs. Jos jotain haluan muuttaa, niin se koskee juuri politikointia ja sitä, että saataisiin puoluepolitiikkkaa vähemmäksi ja pystyttäisiin ajattelemaan asioita enemmän kuntalaisten kannalta. Välillä se on tuntunut olevan hitusen hakusessa. Itse yritän noudattaa tätä linjaa uudessa Arjen sujuvuus toimikunnassa.
      Lautakuntatyöskentelystä olen hyvilläni. Siellä politikoidaan vähemmän ja keskustellaan enemmän. Kiitokset siitä kulttuurilautakunnan sekä tarkastuslautakunnan vetäjille, että jäsenille.
     Valitettavasti kirjoittamiselle on jäänyt liian vähän aikaa. Toivottavasti hommat alkavat jossain vaiheessa valjeta niin paljon, että jää aikaa muuhunkin kuin pöytäkirjojen ja liitteiden kahlaamiseen. Olen edelleenkin käytettävissä, jos jollain on epäkohtia, joita pitäisi viedä eteenpäin tai saada ratkaistua. Nyt kerätään vähän aikaa voimia, kirjoitetaan yksi luvattu satu ja ensi vuonna jatketaan. Maistellaan :)

Ei koskaan enää

Ei päivää ilman Trumpia. Tämä amerikkalaisten liuhutukkainen porkkana jaksaa hämmentää, niin kotimaassa kuin ulkomailla. Tällä kertaa räjähdysherkässä Lähi-idässä. Saa nähdä, montako ruumista tämän viimeisimmän ulostulon jälkeen tulee, mutta väliäkös sillä, kunhan omat uskonnolliset kannattajat vain tykkäävät ja saadaan yksi vaalilupaus pidettyä. Kummallista, että pitää antaa lupauksia, joista tietää, että ne johtavat tappamiseen. Edellisetkin ovat sitä tehneet, mutta Trump vei sen askeleen pitemmälle eli käytäntöön, maksoi mitä maksoi. Ja onhan siinä sekin etu, että kun saadaan Lähi-itään pikku kähinä tai vaikka isompikin sota aikaiseksi, niin amerikkalaiset saavat hetken hengähtää siitä näytelmästä, jossa tutkitaan Trumppelin kytkyjä veroihin ja Venäjään.
       Toivottavasti jästipään narsistin aivoitus saa kuitenkin pitemmällä aikavälillä jotain hyvääkin aikaan. Ehkäpä taas uuden teurastuksen jälkeen osapuolet tajuavat jotain. Sata vuotta jatkuneen tappamisen sijaan jollain osapuolella saattaa syttyä lamppu päässä joka kertoo, että on olemassa toinenkin vaihtoehto - rauha. Nythän rauhasta on vain puhuttu, mutta tekoja ei kukaan uskalla tehdä. Kristittyjen, muslimien ja juutalaisten olisi tajuttava, että jostain pitää luopua, että jotain voisi saada. En ole Lähi-idän asiantuntija, mutta luultavasti taustalla on pelureita, joiden etu on se, että rauhaa ei tule. Ja niin kauan, kun siellä hääräävät sen seitsemän oman edun tavoittelijaa, USA etunenässä, rauhasta voi vain unelmoida ja sitäkin tekevät vain kärsivät ihmiset siellä. Poliitikot, sotilaat ja muut instanssit viis veisaavat siitä, mitä kärsimyksiä jatkuva sotatila aiheuttaa.

Nyt kun Suomikin sai oman satavuotisen historiansa juhlittua, on hyvä huomata, että menneisyyden haavat ovat pikku hiljaa arpeutumassa. Silti, historiaa ei saa unohtaa vaan se pitää käsitellä ja hyväksyä, jotta päästään eteenpäin. "Sota, siis ihminen, tappoi 62 miljoonaa kanssaihmistä. Samalla se tappoi hyvyyden. Kyynelten määrä ei ole edes laskettavissa. Niistäkö syntyivät purot, joet, järvet ja meretkin. Kyynelten meressä on raskasta soutaa. Opimmeko mitään. Kyllä..."
      Tuossa on pieni katkelma Ajan Laulun tulevan konsertin sanomasta, juonnosta. Tehkäämme jokainen kaikkemme, ettei uutta sotaa koskaan tule.
      On kammottavaa katsella, kun oman maan sotahullu puolustusministeri vie vaikka leivän lasten suusta saadakseen muutaman miinan silläkin hankittua. Suomi laittaa järjettömän määrän rahaa vuosittain pelkästään aseisiin. Viiden vuoden puolustusmenot ovat olleen noin 13,7 miljardia euroa. Siitä aseiden osuus joitain miljardeja. Kai sen rahan olisi voinut parempaankin käyttää.
      Maistellaan :)

Kuntalaisen kannustinjärjestelmä Mehiläiselle

Kiihkeä syksy on takana ja tässäpä mietteitä viimeisestä, kaikkia kuntalaisia koskevasta asiasta.

Sanoin maanantaina valtuustossa, että demokratia on puhunut ja pulinat pois, mutta muutaman yhteydenoton jälkeen laitan hieman tuntojani päätöksestä. Itse äänestin vastaan, koska Mehiläisen laatimassa palvelusopimuksessa oli niin paljon epäselvyyksiä ja se sisälsi kahden vuoden kuluttua alkavan hinnankorotusautomaatin. Lisäksi teksti tuli meille päättäjille aivan liian myöhään. Onneksi meillä käytiin ryhmässä asiantuntijoiden kanssa sopimusta läpi ja se sai minut olemaan yhä vankemmin Mehiläisvaihtoehtoa vastaan. Maanantain käsittely osoitti sen, ettei niin ollut kaikkien päättäjien osalta. Yhteenkään esitettyyn kysymykseen ei saatu vastausta. Ja meillä olisi ollut ihan hyvin aikaa odottaa sitä selvityshenkilöiden lopputulosta. Puolustajat vetosivat siihen, että kiire on, koska rajoituslaki on tulossa voimaan. Onko se niin valtavan huono asia, että joku yrittää vähän suitsia tätä yksityistämisvimmaa. Minusta niin ei ole.

Työväestöä edustavana päättäjänä minulle on selvää se, ettei ulkomainen pääomasijoittaja koskaan ajattele muuta kuin omaa parastaan. Ei sille ole mitään väliä miten täällä muuten käy, kunhan se vain pääsee kuorimaan kreemit päältä. Ja nyt, kun se pääsee viideksitoista vuodeksi tekemään sen julkisilla varoilla, niin ihan mukava sopimus. Osa puolustajista oli sitä mieltä, että yhteisyrityksen päätöksenteko säilyy täällä. Ei säily. Puheenjohtajan ääni ratkaisee aina Mehiläisen eduksi, koska puheenjohtaja on Mehiläisen edustaja. Ja puheenjohtajan ohjeistus asioihin tulee omistajilta, tässä tapauksessa ulkomaisilta pääomasijoittajilta Triton ja KKR. Ne omistavat Mehiläisestä 77,6 prosenttia, vaikkei Mehiläisen toimitusjohtaja eikä Lasse Männistö sitä tuntuneet tietävänkään. ☺

Sopimuksessa on yleensä kaksi sopijapuolta, tässä tapauksessa kunnat ja Mehiläinen. On sanottu, ettei Mehiläinen olisi lähtenyt mukaan lyhyemmällä sopimuksella. Ihan hyvä pointti, mutta eikö kunnilla ollut mitään muuta sanottavaa siihen kuin se, että sillä mennään. Olisiko ollut mahdollista luoda Mehiläisen itsensä tyrkyttämiä kannustinjärjestelmiä myös toisin päin? Esimerkiksi niin, että olisi tehty sopimus viideksi vuodeksi ja sen jälkeen työkalupakissa olisi ollut urheilussa käytetty optiopykälä, jolla sopimusta olisi jatkettu seuraavat viisi vuotta, edellyttäen Mehiläiseltä sitä, että kaikki jatkuu Länsi-Pohjassa kuten tänäkin päivänä. Se olisi sitouttanut Mehiläisen pitämään huolta siitä, että sopimus jatkuu ja julkisen rahan käyttö olisi jatkunut. Samalla se olisi ollut kunnalle edes pieni henkireikä pitää homma kasassa.

Olisin luullut, että se oma kantani olisi ollut myös toisen työväkeä edustavan puolueen kanta. Ja olihan se, mutta osa SDP:n päättäjistä hyppäsi silti kapitalistin kelkkaan vastoin puolueen linjauksia. Joku voisi sanoa, että se on nykyaikaa ja niinhän se on. Siksi se pelottavaa onkin. Myydäänkö nykyajan nimissä seuraavaksi päivähoito ja koulut? Onneksi sentään muutama heistä perusteli kantaansa, kiitos sekä arvostus siitä heille. Olen sitä mieltä, että tätä nykyistä kapitalistin ehdoilla menoa voidaan hillitä ainoastaan yhteistyöllä niiden kanssa, jotka ovat työväestön puolella. Luen niihin voimiin edelleen Vasemmistoliiton sekä sosiaalidemokraatit. Saas nähdä miten hommassa käy. Maistellaan ☺

Kari

Syksyn satoa

Syksy saapui ja talvikin jo uhkailee tulollaan. Kesämökki on laitettu odotustilaan ensi kesää varten. Politiikan saralla on hiljaista, mutta työteliästä. Maanantaina on ensin ryhmä, sitten iltakoulu, jonka jälkeen alkaa varsinainen valtuuston kokous. Koko päivän siinä saa taas kokoustaa, mutta onneksi siitä saa myös ruhtinaallisen korvauksen. 75 euroa, josta verot vie 42%, puolue 20% ja loppu jää sitten kotimaiseen kulutukseen. Jos joku haluaa laskea tuntipalkan, niin siitä vaan. Laskekaa siihen myös kaikki etukäteistyö ja lukeminen, niin saatatte päästä yli euron, siis bruttona.
      Valtuuston esityslista on 30-sivuinen. Liitteiden sivumäärä on tasan sata, vain pikkuisen vähemmän kuin Putinin kannatusprosentti Venäjällä. Tämän päälle on keskiviikkona tarkastuslautakunnan kokous. Esityslista on 12-sivuinen ja liitteitä on 69 sivua. Lähes yhtä monta kuin on suomalaisia Trumpin kannattajia. En valita, koska itse olen hommaan alkanut ja kuntalaisten äänillä päässyt. Tietysti jokin roti pitäisi tuossa lukemisen määrässä olla. En tiedä miten muut valtuutetut homman hoitavat, mutta itselleni kaiken lukeminen sanasta sanaan on mahdotonta. Siksi yritän löytää asioiden pääkohdat ja keskittyä niihin.
       Omalta kohdaltani kausi lähti reippaasti käyntiin, kun tein syyskuussa elämäni ensimmäiset valtuustoaloitteet, molemmat vanhusten hoitoon liittyviä. Toivottavasti Vasemmistoliiton vahvasti ajama hoitohenkilökunnan mitoitus saadaan pikaisesti edes siedettävälle tasolle, koska tällä hetkellä se ei sitä ole. Toinen aloite koski vanhusten virikkellistä toimintaa ja sen nostamista uusilla työntekijöillä. Katsotaan nyt, mitä seuraavaksi keksitään. Tekemistä nimittäin riittää.
      Kovasti ovat parrat pärisseet hulevesien ympärillä ja sotehan on tullut jäädäkseen. Todennäköisesti siitä väännetään vielä 3000-luvullakin. Asiassa ärsyttää se, ettei koko uudistusta tehdä enää ihmisten, säästöjen, tai minkään muun kansalaisten kannalta tärkeiden asioiden tähden. Sotea tehdään kahden puolueen, Keskustan ja Kokoomuksen tähden. Nämä puolueet pitävät huutokauppaa siitä, mitä ne itse pystyvät sotesta ulosmittaamaan. Sikamaista politikointia vallasta ja rahasta kansalaisten kustannuksella. Sinisethän ovat tunnetusti paikalla vain siksi, että Keskusta ja Kokoomus saavat tahtonsa läpi.
      Lautakunnista sen verran, että ainakin kultuuri- ja tarkastuslautakunnissa, joissa itse olen, on hyvä henki. Vaikka siellä omissa ryhmissä ollaankin, niin puoluepolitiikkaa niissä ei, ainakaan vielä, ole näkynyt eikä tarvitsekaan näkyä. Eiköhän kuntalaisten etu ole se ykkösasia ja niin pitää ollakin. Siellä on hyvä istua vaikka Anttilan Mikon, Helsken Kallen tai Zernin Samin välissä. Kaikilta olen kuullut pelkkiä hyviä kysymyksiä sekä hyviä ja rakentavia kannanottoja. Tästä on hyvä jatkaa. Maistellaan :)

Rosvolaulu

Nyt kun budjettiriihi taas alkoi ja valtion rahoista kilvoittelevat tasapäisesti ministerien kotikunnat ja kaverit, niin ajattelin sen kunniaksi tehdä leikkisän laulun näistä koko kansan "tovereista", jotka vankkumattomasti pitävät rahahanasta kiinni. Voitte laulaa laulua vanhan Rosvolaulun melodialla.

        ROSVOLAULU

Me hiljaa hiljaa hiivitään kuin varkaat kesäöissä.
On normikansa pötköllään, mut poliitikot töissä.
Me kansan silmään pissataan ja järkipuheet dissataan.
On päätös tää tärkeä, vaikka ei järkeä,
Jussin ja Timpan ja Petterin.

On Kokoomuksen mielessä vain pelkkää Orpo-poikaa.
Ja Soini komppaa vieressä, nyt kansaa vatuloikaa.
Näin Juha huutaa puskistaan ja päästää Suomen tuskistaan
On rikkaille hyväksi, köyhille hyvästi,
Anne ja Sampo ja Häkkänen.

Kun ministerin kyydissä Beeämvee vauhdin antaa.
Sen runko vinkuu tuskissaan, se tuskin Timon kantaa.
Nyt nauttii Timppa menosta, on ryhti kimppakenosta.
Näin käännellään takkia, sukkia, lakkia,
UuvattiJussi ja Mykkänen.

On Jumalakin ihmeissään, kun Suomi suossa tarpoo.
Vain tampiot on pestissään ja päätöksiään arpoo.
Ei auta nuijat toisiaan, kun nuijat nuijii loisiaan.
Ois töitä taas kirveellä, hirveellä kiireellä.
Rinne ja Touko ja Andersson.

Maistellaan :)

Ajatuksia kannatuksesta

Somessa ihmeteltiin äsken sitä, mikä mättää, kun Vasemmistoliiton kannatus ei vain suostu nousemaan, vaan heiluu 7 - 9 % välillä. Vihreät ovat tuplanneet kannatuksensa ja demarit tulleet alas kuin lehmän häntä, vaikka vertaus sopisi paremmin Keskustalle. Kokoomus porskuttaa omalla luvullaan ikuisesti ja aina. Miksi?
     En ryhdy ruotimaan muiden puolueiden kannatusta vaan keskityn omaani eli Vasemmistoliittoon, vaikka sitoutumaton olenkin. Vasemmistoliitolla on tällä hetkellä keulilla hyviä ja edustavia nuoria naisia, jotka osaavat hyvin asiansa. Nuorennusleikkaus on onnistunut hyvin. Asiakysymyksissä Vasemmistoliiton ei tarvitse hävetä osaamistaan, päinvastoin. Puolueelta tulee hyviä kannanottoja sekä aloitteita keskusteluun niin sotesta, natosta, kikystä kuin muistakin aiheista. Li esiintyy hyvin julkisuudessa. Mikään ei silti vaikuta kannatukseen, kumma kyllä.
     Onko puolueen politiikka liian vanhanaikaista? Puolueen kaikkea uudistusta vastustavasta mielikuvasta pitäisi päästä eroon. Kaikkea ei tietenkään voi eikä tarvitse myydä, mutta uudistua ja päivittyä voi. Hailakanpunavihreydestä olisi hyvä kulkea kohti punaisuutta ilman kommunismin kahleita. Ovatko vanhemmat kannattajat niin kyllästyneitä siihen kauan sitten alkaneeseen riitelyyn "enemmistön" ja "vähemmistön" välillä, että se vaikuttaa vieläkin? Tätä vastakkainasettelua nähtiin vielä edelliselläkin kaudella, kun hallitukseen menon johdosta pari kansanedustajaa erotettiin ryhmästä. Se oli puolueelta suuri virhe ja osoitti todella huonoa arvostelukykyä. Sekään ei silti selitä tämänhetkistä tilannetta. Suomessa on tällä hetkellä vallassa niin oikeistolainen ja vähäosaisia syrjivä hallitus, että on suorastaan järkyttävää, että sen politiikka menee läpi. Sen ovat eiliset kannatusmittauksen tulokset osoittaneet. Oppositiosta vain Vihreiden kannatus on noussut. Persuja en edelleenkään laske mihinkään ryhmään.
     Työntekijöiden elintaso alkoi nousta huminalla 80-luvulla ja he pääsivät nauttimaan uusista autoista, isommista taloista ja muusta hyvästä. Samalla se heilautti monen ihmisen ajatusmaailman kauemmas politiikasta ja mikä pahinta, kauemmas aatteesta. Toki kehitys puolueiden jäsenmäärissä on sama, paitsi Vihreillä. Demareilla pudotusta vuodesta 1970 vuoteen 2016 on kertynyt 34%, Keskustalla 61%, Kokoomuksella 58%. Vasemmistoliitolla/SKDL:llä pudotus on noin 80%, joka on järkyttävää. Vihreillä käyrä menee tietenkin päinvastaiseen suuntaan.
     Vuosien 1980 ja 1995 välillä Vasemmistoliiton jäsenmäärä putosi viidestäkymmenestäkahdesta tuhannesta kuuteentoista tuhanteen. Esimerkiksi RKP:n jäsenmäärä on tällä hetkellä lähes kaksinkertainen Vasemmistoliittoon nähden. Lähtötaso vuonna 1970 oli lähes sama. Mihin ihmeeseen vassarit oikein hukkuvat? Ja miksi ihmeessä Vasemmistoliiton politiikalle ei löydy kannatusta? Voisiko olla niin, että suomalaiset duunarit, joita on vielä aikamoinen määrä, eivät halua äänestää Vasemmistoliittoa tai yleensä mitään muutakaan puoluetta. Nuo kadonneet ihmiset meidän täytyisi nyt löytää ja tuoda takaisin. Vasemmistoliiton tulee osoittaa selkeästi, että se on työväestön ja vähäosaisten puolue. Samalla pitäisi tehdä sellaista politiikkaa, joka vetoaisi nuoriin äänestäjiin. Eli, tekemistä näyttäisi riittävän. Maistellaan :)

Populismiako

Katoppas kun kesä meni sitä odotellessa ja nyt on politiikan ja kuntapäätösten teko alkanut. Ensimmäinen kulttuurilautakunnan kokous on takana ja hyvillä mielin ja vähin vammoin siitä selvittiin. Asiat oli valmisteltu hyvin ja mikä oli kiinnostavaa, puoluepolitiikasta ei ollut tietoakaan. Ainakin nyt tuntuu, että kunnallinen päätöksenteko on huomattavasti helpompaa kuin valtakunnallinen. No, ehkä valtuustossa sitten väännetään enemmän puolueellisesti.
      Tällä hetkellä eniten risoo Finnairin törkeä päätös maksaa entiselle johtajalle valtava sekä järjetön lisäeläke vain siksi, että mies hengittää. Ei Finnaisin tulos menneinä vuosina sentään niin hyvä ollut, että äijä olisi sen työllään ansainnut. Nyt poliitikot yrittävät kilpaa huutaa, että se on väärä ja moraaliton päätös, mutta pitävät peukkua siitä, ettei päätöstä peruta. On se jännä homma, että Kokoomus ja nykyisin Keskustakin, jotka ovat molemmat kapitalistin sylikoiria, yrittävät naamat punaisina selittää, että tämän "kaverin" saama lisäeläke on väärin. Saa nähdä riittääkö paukut saada muutosta, epäilen.
      Samoin nyt keskustelussa olevat entisten kansanedustajien sopeutumiseläkkeet. Ehkä joku pudonnut edustaja on sen tarpeessa ollut, mutta näissä esimerkkitapauksissa ahneus on silmiinpistävä. Ihmisillä pitäisi olla sisäänrakennettuna moraalikäsitys, joka kertoisi heille, etteivät he ole ansainneet sitä ja niin ollen siitä pitäisi itse osata kieltäytyä. Mutta ilmeistä on sekin, että ihminen, joka saa paljon myös haluaa paljon ja aina vain enemmän. Sitä juuri kutsutaan ahneudeksi. Tietysti meidän jokaisen on kysyttävä itseltämme, että jos meillä olisi tilaisuus kaksin- tai kolminkertaistaa oma palkkamme ilman mitään seuraamuksia, niin tekisimmekö sen? Huolimatta siitä, olisiko se ansaittua. Aika moni tekisi.
      Somessa keskusteltiin juurikin näistä asioista ja laitoin oman kommenttini Timo Marttalan asialliseen kirjoitukseen. Tähän kommentiin tarttui myös Aki Pyykkö Suomen Kemistä ja piti kirjoitustani hölynpölynä, johon en usko itsekään. Samalla Aki leimasi Timon kirjoituksen populismiksi :) Toistan vielä: Suomen tämänhetkinen parantunut taloudellinen tila ei ole nykyhallituksen ansiota, vaan se on seurausta maailman menosta. Hallitus ei ole Suomen talouden eteen tehnyt yhtään mitään, pelkästään tumpuloinut ja ajanut rikkaiden asiaa. Laajennan ajatusta hieman. Suomen talous olisi suurin piirtein samassa jamassa, olisi hallitus ollut millainen tahansa. Velkaa olisi yhtä paljon, työttömiä olisi yhtä paljon jne. Yhtä syvässä suossa rämmittäisiin. Ero olisikin siinä, että toisenlainen hallitus olisi rikkaiden suosimisen sijaan suosinut vähäosaisia ja alemman tuloluokkien kansalaisia eli tehnyt inhimillisempää politiikkaa. Tällä hetkellä inhimillisyys on todella kaukana Sipilän ja Orpon sanavarastosta. Sinisiä en pidä enää edes poliitikkoina vaan siunauksena kapitalistille.

P.S. Nyt se sitten alkoi. VR saatiin niin surkeaan kuntoon, että sen voi pilkkoa ja päästää ulkomaiset yhtiöt keräämään kerättävissä olevat voitot. Toivotaan, että se asiakkaiden kannalta toisi jotain tolkkua tuohon VR:n touhuun. Pitäiskö laittaa pitkäveto siitä, milloin on Postin vuoro?

Sotepetos

No niin se järki voitti Sipilänkin päässä. Vai voiko noin hienosti ilmaista noin törkeästi ja kansalaisten kannalta katsottuna piittaamattoman huolimattomasti tehdystä työstä. Ei voi, joten sanotaan, että jokin tuntematon voitti sote-väännön erän 237 aikatauluttamisessa. On hienoa huomata, ettei Suomessa voi kaksi puoluetta ajaa järjettömän kokoisia uudistuksia loppuun vain siksi, että ovat jossain saunaillassa näin sopineet. Valitettavasti kyseisillä puolueilla taisi jäädä saunahatut päähän, kun eivät millään tajunneet väsäävänsä laitonta uudistusta. Eivät, vaikka puoli maapalloa sen heille kertoi. Pienet, tulevaisuudessa, siniset ihmiset haluan sivuuttaa tässä kokonaan, koska he eivät edes ansaitse palstatilaa.
       Mutta mihin tässä kahdenkymmenen vuoden kohkaamisessa ovat unohtuneet ne pienet mutta tärkeät osaset ⁃ Ihmiset? Vaikka Keskusta ja Kokoomus väittävät tekevänsä sotea Ihmisten vuoksi, rohkenen olla täysin eri mieltä. He tekevät sitä puolueidensa vuoksi. Ei Sipilää ja Orpoa kiinnosta pätkääkään se, pääseekö Irmeli Ivalossa lääkäriin tänään, huomenna, ensi viikolla vai kenties tammikuussa 2031. Se on heille ja heidän puolueilleen toisarvoinen asia eli tietoinen valinta puolueiden arvoksi. Toivottavasti edes jotakuta muuta valtakunnanpoliitikkoa kiinnostaa. Meitä kunnallisia, "pikkupoliitikkoja" pitäisi kiinnostaa, mitä suurimmassa määrin.
       Siis, mihin Ihminen unohtui? Se sama olento, joka antaa äänensä raikaa vaaleissa ja odottaa saavansa sille vastinetta. Väitän että se unohtui valtion tulo - ja menoarvioiden ja puolueiden manifestien väliin ja pelkään, ettei se ole enää löydettävissä. Meistä on tullut numeroita, jotka luokitellaan hyvä- tai huono-osaisiin sillä perusteella, mitä ja kenen ääntä me kannatamme. Siellä se Ihminen silti on, tuskastuneena tähän typerään peliin siitä, kuka saa mitäkin ja millä hinnalla. Poliittisilla lehmänkaupoilla saadaan aikaan vain se, ettei Irmeli käy enää äänestämässä. Eikä moni muukaan Irmeli. Kaikki yrittävät selvitä itse. Mitä puolueet tekevät sen jälkeen, kun vain noin kolmetoista Ihmistä käy enää äänestämässä? Luultavasti väsäävät lisää lehmänkauppoja, jos täällä enää kyseistä eläintä tunnetaan, koska sekin on lakkautettu Eu-direktiivi sen ja sen pohjalta.
       En katso olevani vielä mikään oikea poliitikko, mutta kehtaan kuitenkin sanoa: minun ja kaikkien poliitikkojen, ihan Sipilän ja kumppaneihin asti, on unohdettava omat, kaverin, puolueen, puoleen kavereiden edut ja sisäsiittoisuudet ja alettava tekemään sitä, mistä meille ja heille maksetaan ⁃ inhimillistä politiikkaa. Sellaista, joka tunnistaa Ihmisen, tunnistaa epäkohdan ja haluaa ratkaista sen Ihmisen parhaaksi. Otetaan askel taaksepäin ja tunnistetaan taas Ihminen. Me kaikki, silmät pois sieltä numeroista ja gallupeista kohti Irmeliä. Kiitos. Maistellaan :)

P.S. Huomaattehan, että otsikko ja aihe on sama vaikka sitä kuinka kääntelisi. Se kertoo paljon.

Juhannusta

Nonniin. Nyt on muutama kävely- ja kyselykierros tehty. Kela, Yrittäjät ja poliisilaitos. TE-keskukseen en nyt saanut yhteyttä ja kunnan sosiaalipuoleen on verkot pyytämässä. Kysymys on tietojen keräämisestä valtuutetun tietopankkiin. Olen muutaman kerran vaalityössä ja sen jälkeenkin törmännyt tilanteisiin, joissa äkkiväärät ihmiset ovat syyttäneet milloin mitäkin siitä, että heidän oma tilanteensa on sitä mitä on. Siksi on hyvä hakea oikeaa tietoa, miten asiat makaavat täällä Kemissä. Ja näille äkkiväärille voisi heittää kysymyksen: mikä teidän omassa asemassanne on mennyt huonompaan suuntaan maahanmuuttajien vuoksi? Jos vastauksen etsiminen kestää yli viikon, niin katsokaa peiliin.
      Tarkempia tietoja odotellessa voin kertoa, ettei viranomaisilla heidän näppituntumansa mukaisesti ole tietoa siitä, että Kemissä olisi mitään piikkiä tullut järjestyshäiriöiden muodossa parin vuoden takaisesta maahanmuuttovyörystä. Tietysti on ihmisiä, jotka omien intressiensä mukaan tuovat toisenlaista tietoa esille. Heille on turha yrittää selittää mitään muuta, koska heidät on aivopesty olemaan yhtä ainoaa mieltä ja sekään ei ole heidän omansa. He itse eivät sitä vaan tiedä. Tai jos tietävät, niin se on vielä huvittavampaa.
      Hallituksen huonosta kesäteatterista sen verran, että sitä seuratessa, omakin vähäinen luottamus valtakunnanpolitiikkaan sai suuren kuhmun otsaansa. Järjetöntä sumutusta puolin ja toisin ja vain siksi, että Soini saa pitää marmelaadipylväänsä, Sipilä maakuntavallankaappauksensa ja Orpo kapitalistin eroottisen ja märän unen terveydenhuollon yksityistämisestä. Ja kaiken tuon järjettömyyden esinäytöksenä samat miehet kehtasivat puhua arvoista. Kun itse pidän todella tärkeänä taistelua ihmisten osallistumisesta eli äänestämisestä vaaleissa, niin turha kai sitä on taistella, kun nämä saatanan tunarit murentavat kaiken uskottavuuden ihmisten silmissä. Tässä tapauksessa politiikka on juuri sitä, mitä ihmiset inhoavat tai jopa vihaavat - omien, tai omien puolueiden asioiden ajamista. Saa siinä selittää, ettei asia ole kuntakentällä samanlaista kähmintää.
      Mutta nyt keskitytään pikkuhiljaa juhannuksen viettoon ja unohdetaan politiikka ja kaikki muukin toiminta ja ladataan vähän akkuja. Siitä tuleekin mielleyhtymä siihen, että onko poliitikko jonkinlainen hybridimalli normikansalaisesta? Tuskin sentään. Eiköhän normikansalaisetkin lataa omia akkujansa samalla tavalla. Nyt varoitus: Pitäkää litsit kiinni ja vene rannassa. Maistellaan :)

Kiirettä pitää

Tervehdys. Ensimmäinen valtuuston kokous on takana ja suhteellisen lyhyellä istumisella päästiin, kiitos ryhmyreille siitä. Ennen kokousta on kuitenkin ehtinyt tapahtua kovasti paljon asioita. En odottanut, että valtuutettu olisi näin kysytty henkilö sinne tänne ja tuonne. Ei se mitään, on mukavaa olla kiinnostuksen kohteena. Valtuuston lisäksi sain lautakuntapaikat kulttuuri- ja tarkastuslautakuntiin sekä Lappian hallituksen varapaikan Sisko Korrensalon varalle. Tekemistä siis riittää. Ja lukemista. Jo nyt on tullut valtava määrä opeteltavaa ja luettavaa ja lisää tulee.
      Minä itse halusin valtuustoon ja siksi työmäärä ei ole mikään hirvittävä asia. Silti katson olevani edelleen sama Kari, joka ennen vaaleja touhusi harrasteiden parissa. Tulen toimimaan vastakin, koska se on pakollista vastapainoa tälle politiikan tekemiselle. Siksi olenkin jo tässä vaiheessa pakotettu katsomaan, mihin kaikkeen pystyn osallistumaan. Jos jokin koulutus tulee hoidetuksi tässä matkan varrella ja käytännön tekemisellä, voin jättää sen väliin. Samoin muut tilaisuudet. Pyyntöjä tulee sen verran paljon, ettei niihin yksi ihminen voi kaikkiin osallistua. Tai ehkä voisikin, jos elämässä ei muuta olisi. Minulla on ja aion pitää siitä kiinni. Ja onhan siinä se hyvä puoli, että olen samalla tekemisissä aika monen minua äänestäneen henkilön kanssa ja saan sitä kautta eväitä tekemisiini.
      Tiedän, että moni odottaa minulta vastinetta äänelleen. Tiedän, että puolue takanani haluaa minun täyttävän jäsenhakemuksen ja liittyvän puolueeseen. Tiedän, että moni pitää selvänä sitä, että olen valtuustossa vain ja ainoastaan muilla avuilla kuin poliittisilla. Se saattaa olla tottakin, mutta tulen tekemään parhaani näyttääkseni heille, että olen paikkani ansainnut. Ja mitä jäsenkirjaan tulee, niin sen aika saattaa tulla ajankohtaiseksi, ehkäpä jo lähitulevaisuudessa. Olen silti edelleen sitä mieltä, että politiikkaa ei tehdä pelkästään jäsenkirjalla. Olen sitoutunut Vasemmistoliiton arvoihin ja pidän niitä nykyisistä puolueista parhaimpina, mutta se ei tarkoita sitä, että sitoutumiseni mitattaisiin jäsenkirjalla. Se mitataan teoilla. Sen verran voin avartaa näkemystäni noista arvoista, että en tule hukkaamaan voimavarojani taisteluun globaalin taloudellisen tasa-arvon puolesta, niin hyvä asia kuin se onkin. Jätän sen valtakunnanpoliitikkojen tehtäväksi ja keskityn näihin kunnallisiin taloudellisiin tasa-arvokysymyksiin.
      Jos siellä lukijoissa on joku, joka haluaisi kysellä ja keskustella kanssani, niin ottakaa rohkeasti yhteyttä. Keskustelen mielelläni ja tulen myös mielelläni keskustelemaan suuremmankin joukon kanssa. Eikä aina tarvi keskustella koko aikaa politiikasta vaan voidaan turista myös esimerkiksi kirjoittamisesta tai muista aiheista. Ollaanpa yhteyksissä. Maistellaan :)

Ihmisyys

Katsoin eilen ohjelman Syyrian sodasta ja järkytyin. Olen tehnyt sen monesti aiemminkin kyseisen sodan tiimoilta, mutta nyt jokin muuttui. Onhan niitä kuvia näytetty aiemminkin, mutta haastattelut ja tavallisten ihmisten kertomukset sodan syistä ja seurauksista tulivat huomattavasti järkyttävämmin esiin. Ei voinut itkemättä katsoa sitä, että kukin ja paperilappusin varustautuneita rauhallisia mielenosoittajia ammuttiin siksi, että he halusivat mielivaltaisen kidutuksen ja väärinkäytösten loppuvan. Mutta siitähän kaikki vasta alkoi.
       Mitä liikkuu "ihmisen" päässä, kun hän katkaisee miekalla toisen ihmisen kaulan? Tai kiduttaa 10-vuotiasta lasta hakkaamalla kepillä tai sähköjohdolla? Tiedän että itsevaltiaalla Al-Assadilla ei ole halua luovuttaa valtaa kenellekään ja hän pitää siitä sairaalloisesti kiinni, mutta miten ihmeessä hän on saanut armeijan ja poliisin tekemään sen likaisen työn tuolla tavoin? Miten voi olla mahdollista, että siellä on valtava määrä sadistisia psykopaatteja valtion palkkalistoilla? Se ei mahdu pieneen päähäni. Luultavasti tuollaisten "ihmisten" päässä ei liiku mitään muuta kuin nautinto saada kiduttaa ja tappaa. Eikä mikään instanssi saa näitä "ihmisten" irvikuvia vastuuseen teoistaan. Ja tämäkin on vasta alkusoittoa ja sitä, mitä yksittäiset "ihmiset" on saatu tekemään.
      Syyriassa on valtava määrä eri syyrialaisia osapuolia, jotka sotivat siellä kukin omien päämääriensä saavuttamiseksi. Sitten on vielä ulkomaat, jotka ovat siellä kukin omien päämääriensä vuoksi. Kaiken kukkuraksi sinne on vääntynyt, ilmeisesti Al-Assadin suostumuksella, myös ISIS, joka tekee siellä omaa työtään omien päämääriensä toteuttamiseksi. Tätä soppaa pommittavat vuorollaan USA, Saudi-Arabia, Turkki, Ranska, Iso-Britannia ja muut EU-maat vuorotellen. Hizbollah tuli myös kutsusta kekkereihin tappamaan Syyrian kansaa. Samoin Iran ja Al-Nusran terroristijärjestö. Ja kaikkien kauhuksi mukaan tulee vielä Venäjä, jonka Al-Assad joutui kutsumaan apuun, kun näytti että kansalaiset voittaisivat. Valtavien siviilien ja sairaaloiden pommitusten jälkeen Al-Assad ja Putin kättelevät hymyillen ja selittävät, että terroristeja tässä tapetaan, voi luoja mitä sairasta teatteria. Tässä näytelmässä Luojalla ei ole roolia lainkaan, ei edes kuiskaajana. Mistä siellä enää kukaan tietää kenet pitää tappaa ja ilmeisesti siellä onkin otettu käyttöön järjestelmä, että tapetaan kaikki mikä liikkuu.
     Järkyttävää on se, ettei kukaan voi asialle yhtään mitään. Paitsi tietenkin ne, jotka voisivat tehdä asialle jotain, mutta eivät halua. AL-Assad, USA, Venäjä, Iran, Saudi-Arabia, EU ja viimeiseksi YK. Kun nämä instanssit vähät välittävät rauhasta ja siitä, että Syyriassa tapetaan silmittömästi naisia ja lapsia ja kansaa, niin ovatko meidän kyyneleemme täysin turhia? Ovat. Ehkä me niillä saadaan omaa mielenrauhaa tyynnyteltyä, mutta muuhun niistä ei ole, valitettavasti. Ja valitettavasti näyttää siltä, että sota ei lopu ennen kuin kaikki on saatu tapettua ja koko maa on pommitettu raunioiksi. Sitten pääsevät USAn, Venäjän ja muiden maiden firmat pyörittämään jälleenrakennusurakkaa. Kunnes jossain muualla tulee taas uutta pommitettavaa. Miksi?

SE päivä

Sunnuntaina 9.4. oli SE päivä. Silloin varmistui, että 154 ihmistä itseni lisäksi halusi minut kuntapäättäjäksi. Äänisaalis oli mahtava ja olen siitä ymmyrkäisenä, mutta rehellisesti voin sanoa, että se vaati suuren määrän jalkatyötä mainosten jakamisessa ja vaaliteltalla viihtymisessä, välillä hyvinkin kipeillä jaloilla. Ehkä äänimäärään vaikutti myös se, että olen ollut paljon julkisuudessa kirjailijan ominaisuudessa. Moni varmaan luulee, että viihdyn linssiluteena, mutta se ei ole koko totuus. Olisi monin tavoin helpompaa tehdä haluamiaan juttuja takavasemmalta kuin eturivistä. Jostain syystä monessa hommassa se eturivin paikka on jotenkin ajautunut minulle. Ehkä kyse on siitä, että olen sen verran hidas, etten ehdi kieltäytyä. Tulen tietysti tekemään kaikkeni, jotta äänestäjät saisivat vastinetta äänelleen.

     Vaikka kyseessä on ollut nopea sukellus politiikan kiemuroihin, toivon että jotain olisi elämästä jäänyt myös muistiin. Uusien asioiden oppiminen ei ole koskaan ollut minulle vierasta vaan olen oppinut siitä jopa nauttimaan. Haasteet ja niiden voittaminen ovat tervetullutta vaihtelua elämään. Olen monessa mukana, mutta kaikkiin harrasteisiin olen itse halunnut ja nauttinut niistä. Mikään ei voi eikä saa olla pakkopullaa. No, ehkä tämä politiikkaan lähtö tuo myös vähän masokismia mukaan, koska mikä homma tänään on haukutumpi tai kirotumpi kuin se. Jalkapalloerotuomari pääsee lähelle, mutta jää silti kauas. Joten yritän nauttia tästäkin. J

      Kaikkia ei voi miellyttää, joten minun on ensi töikseni ruvettava kyhäämään muuria ympärilleni, etteivät kaikki tulevat ilkeilyt pääsisi läpi. Selkäpuolelle olen ajatellut sellaista Turtles-kilpeä ja etupuolelle haaveilen pahvista Paavo Väyrystä, koska siihen ei osu eikä tartu mikään elollinen eikä edes kosminen aine. Yritän tässä selittää, että joskus politiikka kaipaa vähän huumoria. Kaikki on mennyt liian totiseksi taisteluksi. Valitettavan usein politiikkaa tehdään vain politiikan vuoksi ja valitettavan usein ajatellaan vain seuraavia vaaleja eikä uskalleta äänien katoamisen pelosta tehdä mitään. Se on vastuun pakoilua. Tarkoitan nyt lähinnä valtakunnanpolitiikkaa, mutta kyllä se pikkuisen hipaisee myös kuntaakin.

      Valitettavasti Kemissä ei saavutettu sitä tilannetta, että äänestysprosentti olisi noussut. Onneksi se ei kovin paljoa laskenutkaan. Aloitetaan jo nyt se työ, että seuraavissa kuntavaaleissa saamme hinkattua äänestysprosentin korkeammalle ja seuraavissa myös. Samalla näytetään kapitalistille, ettei meitä kaikkia ole vielä nujerrettu. Maistellaan!!J