PIENIÄ ASKELIA 28.1.2017
Ihmiset,
katsokaa ympärillenne. Suomi nimisessä maassa ei ole kaikki hyvin.
Keskiluokalla eli minulla ja monella muulla on kaikki vielä hyvin, mutta liian
monella ei ole. Porvarit, kapitalistit ja suurpääoma ovat tehneet rikkaiden ja
köyhien väliin valtavan railon, jota Sipilän ryöstöhallitus leventää
hirvittävällä vimmalla. Rikkaat laskevat, että nyt on otettava irti kaikki mitä
saa. Ja helppohan se on ottaa, kun työväki, eläkeläiset, opiskelijat, työttömät
ja muut vähäosaiset on poljettu kyykkyyn. Se on helppoa siksi, ettei näillä
ihmisryhmillä ole enää puolustajaa. Ei ole ollut moneen kymmeneen vuoteen mutta
eihän se ole yksin Vasemmistoliiton syytä.
Työntekijöillä alkoi mennä hyvin
ja vielä paremmin 80-luvulla ja jopa kapitalisti piti huolen siitä, että
rattaat pyörivät ja työväelle maksettiin kunnon palkkaa ja kunnon
palkankorotuksia. Valitettavasti se johti siihen, ettei työväkeä kiinnostanut
pätkääkään se, millä hinnalla kaikki saatiin, kunhan vain itsellä oli hienompi
ja uudempi autoa kuin naapurilla. Pikku hiljaa kapitalisti osti kansan
puolelleen. Mitään ei opittu edes 90-luvun lamasta. Ja sitten, kun rahanvalta
päästettiin irti, olikin jo myöhäistä. Niin sanotut paskat olivat jo niin
sanotusti housuissa. Eikä niitä köntsiä tule kapitalisti pesemään pois.
Työväen ylösajo tulisi aloittaa
pohjalta eli maasta. Siellä se voima on, ei missään muualla. Se voima vain on
ensin kaivettava esiin, koska niin syvälle kapitalisti on sen haudannut. Persut
sitä yritti, mutta Soinilla loppui into tehdä yhtään mitään, kun mustan auton
takaovi aukesi.
Vasemmalla laidalla olevat ihmiset
ovat kaksikymmentä vuotta odottaneet, että jostain tulee Messias ja palauttaa
puolueen sille kuuluvalle paikalle kapitalismin vastavoimaksi. Itsekin sorruin
ajattelemaan näin, kun Arhinmäki valittiin johtajaksi. Ei tullut Paavosta
Messiasta eikä tule Listäkään. Monet kiroavat populismin ja pitävät sitä
surkeutena ja aatteiden myymisenä mutta jos puolue todella haluaa puolustaa
vähäosaisia, niin jotain muutakin on tehtävä kuin kauniisti haahuilla
”oikeudenmukaisen globaalin talouskasvun” perään.
Pienennetään
siis askelväliä ja tehdään sellaista politiikkaa, joka lähtee vähäosaisten tarpeesta saada oikeudenmukaista kohtelua eikä jatkuvaa selkään ruoskimista.
Aloitetaan uusi marssi näistä kunnallisvaaleista. Sunnuntaina 9.4. on seuraava
näytön paikka. Toivon, että omalta osaltani antaisin äänestäjille edes pienen
vaihtoehdon. Taistellaan!!